.
Ole tervehditty sinä vesi, elävänä virtaava.
Äärtä ei ole. Ääretön Yoldian- meren ranta.
Hankien sulaessa kalliovierille jätetyt äpärät
kyykkysillään imevät suolaiset simpukkalihat,
kantavat ulvoa, ulvovat viiman pakkaskarvaa.
Veneenvartija odottaa.
Heitän selkään kuun, eteen auringon
olkapäiltä laukkaan ryöstäytyvät komeetat,
airon painaelmarytmissä tähtien sisuksista timantit;
nousevat äänet;
mahtavana kohoava metsän kuori hukkuu pois.
.
.
